Väliaika, kahvia ja pullaa

Joskus sitä vaan on elämässä muutakin kuin bänditoiminta. Tai ainahan sitä, mutta yleensä asioiden kesken vallitsee balanssi. Viime aikoina elämän muut jutut ovat vyöryneet päälle siinä määrin, että bänditoiminta on mennyt autopilotilla ja puolivaloilla. Fokus puuttuu. Siksipä olemme päättäneet yhteisymmärryksessä, että Paha Rasti pitää taukoa toistaiseksi.

Jatka lukemista ”Väliaika, kahvia ja pullaa”

Välikausitakki ja sen paino

Oletko koskaan tuntenut, että kannat menneisyydestäsi taakka, josta haluaisit eroon? Välillä asia nousee pintaan ja täyttää mielesi kuin juuri avaamani olut, joka räjähti naamalleni (kiitoksen Keravan panimon varastomiehille). Se voi olla tekemättä jäänyt anteeksipyyntö, tai ihmissuhde, joka ei ole koskaan tuonut elämääsi mitään hyvää mutta silti roikut siinä kiinni. Onko se tarpeen? Menneisyys pitäisi pystyä jättämään taakseen, jotta voisi keskityä nykyisyyteen.

Jatka lukemista ”Välikausitakki ja sen paino”

Soita sorrettu, soita!

Taisin luvata puhua basistimme häistä mutta jätettäköön sen tapatumat bändin sisälle. Kivaa oli. Kiitokset nuorelle parille. Häiden sijasta ajattelin jakaa ajatuksia itse bänditoiminnasta. Rakkaat lapsoset, se ei ole helppoa. Nuoruuden myllerryksessä osa ihmiskunnan toivoista löytää selvitymiskeinokseen musiikin. Itse lukeudun näihin. Kuuteen ohueen kieleen saa mahtumaan yllättävän paljon pahaa oloa, joissa se muuntuu hyväksi. Taidoilla ei ole väliä. Kukin kanavoi omat kokemuksensa eri kautta. Osa päätyy purkamaan pahan olonsa toisten niskaan. Mikä olisikaan helpompi kohde, kuin se heikoin nuori lapsi. Itsekin olin sellainen, kunnes tajusin, että nämä säälittävät ihmiset eivät osaa muuta, kuin purkaa omaa pahaa oloansa muihin. Se, että kohde on itseään heikompi, on silkkaa pelkuruutta. Terveisiä siis teille, jotka minuakin pilkkaisitte ja turpaan veditte ilman syytä. Toisaalta olen teille kiitollinen. Ilman näitä kokemuksia minulla ei olisi tarvetta ”haaskata” aikaani soittamiseen.

Toki välillä koko bänditoiminta tuntuu lapselliselta ja turhalta ja saa pohtimaan koko touhun lopettamista, mutta kun asiaa miettii tarkemmin saatat tajuta, että vaikka tämä metelöinti olisi kuinka naivia hyvänsä, se on se voima mikä lapsena ja nuorena auttoi jaksamaan päivästä toiseen. Se oli elinehto!

Jatka lukemista ”Soita sorrettu, soita!”

Kesä!

Joo, okei. Just nyt ei näytä kovin kesäiseltä, mutta kalenterin mukaan kesä on jo pitkällä. Niinpä Paha Rastin pojatkin ovat karanneet kesälaitumille, tai -laiturille, tai mihin lie. Kevät hiottiin uutta materiaalimatskua ja syksyllä sitten jatketaan. Jatka lukemista ”Kesä!”